Korjaten kuntoon -opas
Ohjeita korjaustempauksen järjestäjille
Miksi korjaamaan ja kunnostamaan
Lähes kaikki tavarat vaativat säännöllistä huoltoa ja korjausta silloin tällöin. Nykyään korjaustaidot ovat vain valitettavan usein päässeet unohtumaan. On totuttu siihen, että kaikkea vain ostetaan, pidetään ja heitetään pois. Saahan kaupasta uusia.
Usein rikki menneet tai nuhraantuneet tavarat olisivat kuitenkin vielä korjattavissa. Vanhan korjaaminen on tehokkaimpia tapoja vähentää syntyvän jätteen määrää. Jäähän silloin uusi, korvaava tuote ostamatta ja sen valmistamisessa syntyvä jätemäärä tuottamatta. Korjaus ja huolto sujuvat helpommin, jos käytettävissä on asiantuntemusta ja kunnon välineet. Korjauspalvelujen tunnetuksi tekemiseen sopii hyvin kansalaisjärjestön kunnostustempaus, jossa paikalliset käsityöläiset tarjoavat yleisölle kohtuuhintaisia palvelujaan.
Kuka järjestää?
Korjaus- ja kunnostustempaus sopii hyvin yksittäisen järjestön tai ryhmän järjestämäksi. Yhteistyötä järjestöjen välillä kannattaa kuitenkin tehdä, sillä se luo yhteishenkeä, kasvattaa osallistujamäärää ja helpottaa tapahtuman markkinointia. Yhteistyö kaupungin tai kunnan kanssa saattaa olla tarpeen tarvittavien tilojen saamiseksi käyttöön.
Paras ajankohta
Korjaustempaus sopii hyvin huhtikuun loppupuolen nuukuusviikolle. Keväällä ihmiset ovat aktiivisimmillaan ja esimerkiksi polkupyörät ja puutarhanhoitovälineet kipeimmin huollon tarpeessa. Keväällä myös suunnitellaan kesän lomia, joten mieli on avoimena uusille tuulille esimerkiksi mökkielämässä. Toinen sopiva ajankohta on alkusyksy, kun kesäkiireet ovat ohi ja järjestötoiminta pyörähtänyt taas käyntiin. Korjaustempauksen ohessa on innostuneille ihmisille helppo esitellä myös muita kestävämmän elämäntavan mahdollisuuksia.
Tarvittava tila ja varusteet
Jos järjestöllä ei ole omia toimitiloja tai ne eivät sijainniltaan tai muuten sovellu tempauskäyttön, kannattaa kääntyä esimerkiksi kunnan nuorisotoimen puoleen. Nuorisotaloista tai koulujen kerhohuoneista saattaa löytyä sopivaa tilaa. Hyvä on, jos paikalla on valmiiksi jotain tarjottavaa, esimerkiksi kahvila tai luontopolku, tai jos tila sijaitsee keskeisellä paikalla. Silloin on odotettavaa, että tempaukseen ilmestyy väkeä myös sattumalta.
Ideaalitilassa on iso halli tai sali tai pari sisällä ja tasaista pinta-alaa, esim. hiekkakenttää tai nurmikkoa ulkona. Vesipiste helpottaa kahvilan toimintaa. Lattia ja pöydät täytyy suojata esim. kankailla tai sanomalehdillä, sillä rapatessa roiskuu. Muista kysyä osallistuvilta käsityöläisiltä jo ilmoittautumisvaiheessa millaisen tilan ja mitä huonekaluja he tarvitsevat. Nyrkkisääntönä olkoon, että käsityöläinen tuo mukanaan tarvitsemansa laitteet, välineet ja materiaalit, tilaisuuden järjestäjä huolehtii tiloista ja kalusteista. Korjauspisteiden ympärille voi myös tuoda pari penkkiä yleisön istuimiksi. Muista varata tilaa, kalusteet ja astiat myös kahvilalle.
Tarvittava työvoima
Palveluksiaan tarjoavat käsityöläiset ovat tapahtuman sydän. Heihin pääsee parhaiten käsiksi etsimällä osoitteita puhelinluettelosta ja kiertelemällä kyselemässä tai lähettämällä kiertokirjeen hyvissä ajoin. Puhelinluettelon keltaisilla sivuilla tarjotaan kodinkoneiden huoltoa, ompelimoja ja ompelijoita, ompelukonehuoltoa, polkupyöräkorjaamoja, puusepänliikkeitä, suutareita, takomoja, verhoilijoita jne. Myös työttömien yhdistyksistä tai eri alojen oppilaitoksista tai työväen- ja kansanopistoista saattaa löytyä ammattitaitoista työvoimaa. Nuukuusviikon tapahtuman suunnittelu kannattaa käynnistää kutsukirjeellä jo tammikuussa. Suutarin, sepän, ompelijan ja polkupyöränkorjaajan ympärille saa jo mainion tapahtuman.
Ideana on, että käsityöläiset suorittavat välineineen pieniä korjaustöitä paikanpäällä, mutta he voivat myös ottaa suurempia töitä myöhemmin palautettaviksi. Korvausten pitäisi pysyä kohtuullisina, jotta yleisöllä on mahdollisuus teettää töitä. Tempaus on käsityöläisille mainio tilaisuus saada uusia asiakkaita, joten hiukan tavanomaista edullisemmat kampanjahinnat saattavat kannattaa. Varsinaisen korjaus- ja huoltotoiminnan lisäksi yrittäjät voisivat neuvoa yleisöä tavaroiden oikeassa käytössä ja huollossa.
Tapahtuman suojelijaksi ja avaajaksi on hyvä pyytää joku seutukunnan merkkihenkilö, esimerkiksi kunnan ympäristönsuojelupäällikkö tai miksei vaikka kunnanjohtaja. Jos ohjelmassa on muutakin kuin avauspuhe, kannattaa lisäksi olla erillinen juontaja. Muuten väkeä tarvitaan paikalle esim. seuraavasti:
- kahvilan pyöritykseen (paljon hommia ennen, aikana ja jälkeen)
- näyttelyjen suunnitteluun, rakentamiseen ja purkamiseen (hommia lähinnä ennen tilaisuutta)
- neuvojia (vaikka vierailevia tähtiä, jos ei löydy omasta takaa )
- muusikoita (musiikkiopistosta?)
- hedelmäpussien ompeluttajia/myyjiä (alan oppilaitoksista?)
- jäsenhankkijoita
- tiedottaja pitämään huolta toimittajista
- valokuvaaja (saisikohan alan oppilaitoksesta opiskelijan tekemään kokonaisen kuvasarjan?)
Tarvittavat luvat
Tapahtuman järjestämiseen tarvitsee tietysti luvan kiinteistön omistajalta. Kaikenlaiseen myymiseen, myös palveluiden, tarvitsee luvan kunnalta. Kannattaa myös ottaa selvää, onko tilaisuus niin iso, että sitä varten tarvitsee huviluvan poliisilta. Esimerkiksi järjestämislupa Helsingissä (kaupungin kiinteistöllä) haetaan kiinteistöviraston tonttiosastolta ja myyntilupa ja katusoittolupa kiinteistöviraston halli- ja ulkomyyntitoimistosta. Huviluvan saa poliisin lupayksiköstä.
Jätteetön buffetti
Jos paikalla ei ole valmiiksi kahvilaa, täytyy sellainen järjestää. Kahvila on tietysti niin jättetön kuin mahdollista, eli kertakäyttöastiat ja ylipakatut tuotteet on julistettu pannaan.
Kahvilassa voisi tarjoilla reilun kaupan kahvia ja teetä (ei ehkä jättettömämpää mutta omatuntoystävällistä), kotimaista yrttiteetä, kotimaisia marjamehuja ja luomuherkkuja. Paikallinen luomuleipuri saattaisi ryhtyä yhteistyökumppaniksi ja tarjota tuotteitansa myyntiin. Kahvilan seinät voi koristella näyttelyllä, jossa vertaillaan tehomaataloutta ja luomutuotantoa tai kerrotaan reilun kaupan filosofiasta. Elävä musiikki siivittää kahvihetkeä mukavasti, soittoniekkoja voi peräänkuuluttaa esimerkiksi musiikkiopistojen ilmoitustauluilta. Jos muusikolle hankitaan katusoittolupa, hän voi saada yleisöltä muutaman kolikon palkakseen.
Tiskaaminen täytyy yleensä tehdä käsin. On selvitettävä, mistä saa käyttöönsä kuumaa vettä ja mihin likavedet voi kaataa. Talkooväkeä on hyvä olla niin paljon, että joku ehtii aina tiskata ja kuivata astioita. Jos astioita ei ole paikalla omasta takaa, niitä voi kysellä lainaksi esimerkiksi kunnalta tai kierrätyskeskuksesta. Astioiden vuokraus on myös mahdollista, mutta se on jo hieman kalliimpaa. Kertakäyttöastioiden välttämiseksi kannattaa tehdä kaikkensa, sillä ne vesittävät hyvänkin tilaisuuden ympäristöimagon. Hyvä vaihtoehto kertakäyttölautasille voivat olla myös syötävät taco-lautaset.
Lisävinkkejä vähäjätteisen tilaisuuden järjestämiseen löytyy Kierrätysliikkeen & Luonnonsuojeluliiton oppaasta Jätelakia toteuttamaan, jota SLL myy hintaan 5,- euroa + postikulut p. 09-228 081. YTV on myös julkaissut oppaan vähäjätteisten tilaisuuksien järjestäjille. Paljon ihmisiä, vähän jätettä -lehtistä voi kysellä YTV:n asiakaspalvelusta p. 09-1561 611.
Oheistapahtumat
Varsinaisen korjaus- ja kunnostustoiminnan ohessa voi olla vaikkapa kestokäyttöisten hedelmänpunnituspussien ompeluttamista tai myyntiä. Ohjeet pussien tekoon löytyvät ainakin Jätelakia toteuttamaan -oppaasta ja Roskapuhetta -kirjasta. Kierrätysliikkeen Michael Lettenmeierin Roskapuhetta -jäteneuvonnan käsikirjaa myy RAK p. 90-503 2541, se löytyy myös kirjastoista. Uudenmaan Marttojen piknik-kassi on hieman työläämpi ommella, mutta niitäkin voisi esitellä ja jakaa ompeluohjeita tai vaikka myydä. Ohje on Jätelakia toteuttamaan -oppaan liitteenä ja valmiita laukkuja myyvät Uudenmaan Martat p. 90-552 829. Ompelukoneen saa varmaan lainaksi (ja esittelyyn) ompelukonemyyjältä, jos sellaista ei löydy omasta takaa.
Korjaustempauksen oheistoiminnaksi sopisi myös vanhojen, kunnostettujen huonekalujen, ikkunanpokien ja muiden tavaroiden esittely. Punamullan keitto tai muiden myrkyttömien maalien ja käsittelyaineiden esittely voisi myös kiinnostaa yleisöä.
Kierrätysliikkeen Vältä jätettä -julistesarja johdattele jätteiden synnyn ehkäisyyn laajemminkin. Sarjaan kuuluu myös esite ja kalvosarja. Esite ja julisteet ovat nelivärisiä, kalvosarja mustavalkoinen. Koko paketin hinta on paperijulistein 950 mk, laminoiduin julistein 1200 mk. Paketti sisältää 30 esitettä, jos niitä haluaa enemmän jaettavaksi on hinta 2mk/kpl. Tiedustelut Kierrätysliike p. 09-228 081 ja tilaukset Rakennusalan Kustantajat RAK p. 09-5032 541. Julistesarjaa voi myös tiedustella lainaksi alueellisista ympäristökeskuksista.
Tilaisuuteen voi pyytää neuvojan kertomaan luonnonvaroja säästävästä kulutuksesta ja jätteiden synnyn ehkäisystä. Kannattaa kuitenkin harkita, kannattaako varsinaista jäteneuvontaluentoa järjestää korjaus- ja kunnostustapahtumaan, sillä luentoa enemmän ihmisiä kiinnostaa varmaan käsityöläisten seuraaminen ja tekemällä oppiminen.
Suuret yleisötilaisuudet ovat aina hyviä tapahtumia uusien jäsenten värväykseen. Kannattaa varautua kertomaan ryhmän tai järjestön tekemisestä enemmänkin ja jakaa viimeisintä jäsenlehteä sekä tietysti Kierrätysliikkeen esittelylehtistä. Sen originaalin saa soittamalla Suomen luonnonsuojeluliittoon p.09-228 081, även på svenska. Kiinnostuneet voi saada mukaan toimintaan lupaamalla lähettää osoitetietonsa jättäville seuraavan jäsenkirjeen.
Järjestäjät voisivat luovuttaa paikalle kutsutulle kunnan edustajalle aloitteen ajankohtaisen ympäristöepäkohdan korjaamiseksi kunnassa. Esimerkiksi vanhojen jätelainvastaisten jätemaksujen rukkaamista voisi ehdottaa. Toistaiseksi valitettavan harvassa kunnassa kannustetaan jätemaksujen porrastuksella jätteiden välttämiseen.
Tiedottaminen
Tilaisuudesta kannattaa tiedottaa hyvissä ajoin etukäteen. Tehokkaita kanavia ovat mm. järjestöjen oma sisäinen tiedotus, paikallislehdet ja ilmoitustaulut. Ei pidä unohtaa myöskään paikallisradioita, ne tiedottavat mielellään erilaisista tempauksista. Postilaatikkojakelu ei ehkä sovellu tapahtuman mainostuskeinoksi, onhan koko tapahtuman tarkoitus edistää jätteiden välttämistä.
Tiedotusvälineet kutsutaan paikalle lehdistötiedotteella pari päivää ennen tapahtumaa. On hyvä, jos joku järjestäjistä voi tempauspäivänä keskittyä vain tiedotusvälineiden auttamiseen. Paikalle kannattaa varata valokuvaaja omasta takaa. Kuvista on iloa järjestölehdissä ja omissa näyttelyissä, ja niitä voi tarjota valmiin jutun kanssa paikallislehdille, jos käy niin onnettomasti että toimittajat eivät vaivaudu paikalle.
Tempauksen jälkeen
On hyvä idea istahtaa porukalla miettimään jälkeenpäin, mitä tapahtumasta jäi käteen. Huomiot kannattaa kirjata ylös, jotta niistä on apua seuraavan tapahtuman suunnittelussa.
(teksti: Leena Sjöblom)