Omat työkalut
Olet täällä: Etusivu Kierrätysliike Miksi tarvitaan ympäristöverotusta

Miksi tarvitaan ympäristöverotusta

Kierrätysliike ja Suomi 21 -liike keräsivät vuonna 1996 kymmeniä järjestöjä mukaan yhteiseen verokannanottoon joka luovutettiin valtionvarainministeri Arja Alholle keväällä 1996.

T� on verokannanoton taustaesite. Itse verokannanotto l�y t�t�a>

Eija Koski / Kierr�sliike

Ty�myytt�is�i�alkan sivukustannuksia sek�alvelualoihin kohdistuvaa arvonlis�roa voidaan alentaa ilman sosiaalisia haittavaikutuksia korvaamalla ty�erotusta ymp�st�otuksella. Tarkoitus ei ole korottaa yleist�eroastetta vaan muuttaa verorakennetta kest�n kehityksen suuntaan, ty�syytt�a hyvinvointiyhteiskunnan perusteita turvaavaksi. Tavoitteena on luoda mekanismi, joka ohjaisi markkinoita luonnonvarojen tehokkaaseen ja s�t�iseen k�t�

Ty�verotetaan liikaa

Ty�eett�nen on hyvin raskaasti verotettua. Verot ja maksut viev�helposti puolet kustannuksista, jotka ty�kij��iheutuu ty�tajalle. Noin puolet t��ummasta on lakis�eisi�osiaalivakuutusmaksuja (mm. sosiaaliturvamaksu, ty�ke-, tapaturmavakuutus- ja ty�myysvakuutusmaksu, yhteens�oin 25 - 30 % palkkasummasta), toinen puoli palkkatulon ennakonpid�ksi�/p>

Kun ty�etet� ihmisell�joudutaan osallistumaan sosiaaliturvan rahoittamiseen, mutta jos ty�etet� koneella, ei sosiaaliturvamaksuja tarvitse maksaa. Tuotantopanosten nykyinen verokohtelu ohjaa v�nt��ty�man k��inimiin. Kalliin ihmisty�man k�t�n v�nnetty koneistamalla ja j�estelem��eht��udelleen.

Palvelut tarjoaisivat merkitt�n ja usein my�mp�st�annalta j�ev�mahdollisuuden ty�kkojen syntyyn. Ty�askaalla verotuksella palveluilta on kuitenkin viety kilpailukyky. Nykyisin yksityishenkil�nk� ei kannata k�t�palveluita, vaan tehd�tse tai ostaa palvelut harmailta markkinoilta.

Talouskasvu ei en�luo ty�kkoja

Hallitus pyrkii ty�myyden puolittamiseen ensisijaisesti talouskasvua edist�ll�Ty�myytt�iheuttaa kuitenkin my�y�man rationalisointiin ohjaava verotus. Siksi rakenteellisen suurty�myyden ratkaisuksi ei en�riit�erinteisen talouskasvun lis�inen. Teollisuudessa toimintojen rationalisointi tulee mit�lmeisimmin ylitt��tuotannon kasvuvauhdin niin, ett�y�myys ei helpotu, vaikka talous kasvaa. Vuoden 1996 j�ipuoliskolla tuotannon arvellaan saavuttavan vuoden 1990 tason, mutta nyt samaan tuotantoon tarvitaan 400 000 ty�kij�v�mm�(Nurmi 1995). Samalla kansantalous k�t�luonnonvaroja tehottomasti, ja luonnonvarojen kertak�t�perustuva talouden kasvu pahentaa ymp�st�elmia.

Ymp�st�ouudistus helpottaisi ty�st�st�strong>

Verorakenteen haitallinen vaikutus ty�syyteen on todettu monilla tahoilla:

  • KTM:n tekem��uhdannekyselyss�8 % vastanneista pk-yrityksist�iti palkan sivukustannuksia joko melko suurena tai eritt� suurena esteen�y�st�selle. Suurimpana esteen�it�iti 41 % yrityksist�KTM arvioi, ett�os ty�st�sesteit�evennett�iin merkitt�sti, pk-yritykset voisivat palkata kaksi ja puoli kertaa niin paljon uusia ty�kij� kuin ne t��etkell�uunnittelevat. (Pk-yritysbarometri 2/95)
  • Tasavallan Presidentin ty�syysty�m�1994) totesi sosiaalivakuutusmaksujen palkkasidonnaisuuden rasittavan erityisesti ty�taista tuotantoa. Ty�m�hdotti, ett�i-ansiosidonnaisten etuuksien kustannusten kattamisessa luovutaan v�tellen palkkaperusteisten maksujen k��. Kulujen kattamiseksi esitettiin otettavaksi k�t�energia- ja ymp�st�oja yhtaikaisesti EU-maiden kanssa sek��maverotuksen lis�ist�/li>
  • Sosiaali- ja terveysministeri�utkimuksen mukaan ty�syys kohenisi parhaimmillaan 1,2 prosentilla (eli 28 500 henkil�), jos ty�tajan sosiaalivakuutusmaksuja alennettaisiin yhdell�rosenttiyksik� ja maksuja porrastettaisiin palkkatason mukaan. Ilman porrastustakin ty�syyden lis� olisi 0,35 prosenttia yhden prosentin sova-maksujen alennusta kohden. (Holm ym. 1995). Ymp�st�oja tarvitaan hyvinvoinnin s�ytt�seksi

Ty�myyden lis�tyess�y�erotuksesta kertyv�verotulot v�nev� Verotuloja on kuitenkin saatava jostakin, jottei yhteisest�yvinvoinnista kuten sairaanhoidosta, sosiaaliturvasta, koulutuksesta, tutkimuksesta, kulttuurista ja liikennepalveluista jouduta jatkuvasti leikkaamaan. Yhteiskuntaa ei uhkaa vain kasvun pys�yminen tai kilpailukyvyn heikkeneminen. Ainakin yht�uuri vaara saattaa olla sosiaalinen syrj�yminen, johon ty�myydest�ohtuva tuloerojen kasvu ja jatkuvasti toteutettavat sosiaalipoliittiset leikkaukset johtavat. K�istyneet yhteiskunnalliset vastakohdat aiheuttavat my�urvattomuutta. Koulutuksen ja tutkimuksen heikkeneminen vaikuttaa aikaa my� my�alouden kilpailukykyyn. Hyvinvointiyhteiskunnan s�yminen on siten my�alousel�n etu.

Yhteiskunnan kulujen kattamiseksi ymp�st�otus on ty�erotusta perustellumpi ratkaisu. Nykyisen tasoiset, korkeat sosiaaliturvamaksut ovat tuhoisampia Suomen taloudelle kuin yksipuolisestikin, ilman muiden maiden yht�kaisia toimia kiristetty ymp�st�o. Ymp�st�ojen lis� on selke�i kytkett� haitallisempien veromuotojen v�nt�seen. Ymp�st�oilla ei siis ole tarkoitus lis� verotaakkaa, vaan korvata muita veroja.

Nurmen (1995) mukaan teollisuus maksaa vuodessa ty�mastaan erilaisia veroja ja maksuja noin 28 mrd mk. Ymp�st�oja teollisuus maksaa vajaa miljardi markkaa. Nurmi kysyy, eik�isi j�ev� ett�ri tuotantopanoksia verotettaisiin edes suurin piirtein yht�nkarasti. Painotukset voisivat vaihdella esimerkiksi tuotantopanoksen uusiutuvuuden, riitt�yden, ymp�st��llisyyden ja kotimaisuusasteen mukaan. Kaikki n� kriteerit puoltavat ty�man nykyist�eve��verottamista.

Luonnonvarojen k�t�a saastuttamista verotetaan liian v�n

Useat tahot ovat esitt�et viime vuosina, ett�uonnonvarojen kulutusta ja ymp�st�aastuttamista olisi selv�i v�nnett�, jos halutaan v�t�luonnon kantokyvyn ylittyminen. Mm. hallitusten v�sen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kasvihuonekaasup�t�n pitk��ikav�ll��nnett� puoleen nykyisest�IPCC 1995). Mik� pyrit� luonnonvarojen oikeudenmukaiseen jakoon, on teollistuneiden maiden osalle tuleva v�nnystarve viel�uomattavasti suurempi.

My�aaka-ainevarojen kulutuksen v�nnystarve on samaa luokkaa, esitt�t useat asiantuntijatahot, mm. saksalainen Wuppertal-instituutti (Spangenberg ym. 1995), hollantilainen hallitukselle ymp�st�kimuksen alalla neuvoa antava neuvosto (Weterings ja Opschoor 1992) sek�seista arvostetuista tutkijoista koostuva Factor 10 Club (UNEP 1994). Tutkijoiden mukaan tavoitteeseen on mahdollista p�t�uonnonvarojen k�t�ehostamalla noin 50 vuodessa el�n laadun siit��im��/p>

Luonnonvarojen k�t�oidaan tehostaa mm. tuottamalla pitk��i�laadukkaita, niukkamateriaalisia, korjauskelpoisia tuotteita ja luomalla niille huolto-, korjaus-, yll�to- ja p�ityspalveluita. Lis�i tuotteiden k�t�oidaan tehostaa mm. tarjoamalla helppok�t��uokraus- ja muita palveluita uusien tuotteiden maksimaalisen tuotannon ja myynnin sijaan. My�nergiantuotannon ja -k��y�uhdetta voidaan parantaa huomattavasti.

Verotus ohjaa luonnonvarojen tuhlaukseen

T��etkell�arkkinataloudessa ei ole mekanismia, joka edist�i luonnonvarojen s�t�ist�a tehokasta k�t�Ymp�st� aiheutuvat vahingot tai tulevien sukupolvien edut eiv�n�hinnoissa. Ty�a luonnonvarojen k��intasuhde suosii kertak�t�ytt�huolimatonta ty� huonoa suunnittelua sek�avaroita palvelujen kustannuksella. Ty�erotusta onkin luonnehdittu negatiiviseksi ymp�st�oksi (mm. Buschack 1996). Kun tavoitteena pit�i olla saada v�st�aljon, markkinat viev�kehityst�uuntaan paljosta v�n. Tuomalla ymp�st�kutukset hintoihin verotuksen avulla korjataan markkinoiden nykyist��istym� (Soininvaara 1994).

Ymp�st�otuksen tavoitteena on asettaa ymp�st�ilaamiselle ja luonnonvarojen k�� hinta, joka vastaa yleiselle hy�le aiheutuvaa haittaa. Ymp�st�ttojen hintaa on usein vaikea m��isesti arvioida. T� ei kuitenkaan ole ongelma, sill�erotuksen taso ei esimerkiksi ty�ohdalla m��y ty� aiheutuvien haittojen perusteella. T� ei siis tarvitse vaatia ymp�st�oiltakaan. Suunnan pit�kuitenkin olla oikea: ymp�st�ot ovat perusteltuja, kun luonnonvarojen k��lkoiset haitat ovat suuremmat kuin ty�man k��iheuttamat ulkoiset haitat. (Weizs�er 1996).

Jos veroja ker��iin v�mm�ty� ja enemm�p�masta, energiasta, luonnonvarojen k�� ja saastuttamisesta, suosittaisiin luonnonvarojen k��ehostamista samalla kun edistett�iin ty�syytt�a tervehdytett�iin taloutta.

On monenlaisia ymp�st�oja

Ymp�st�usteisista veroista ovat Suomessa tutuimpia ne, jotka vaikuttavat energiavalintoihin. Pelkk�nergiavero ei kuitenkaan riit�Yksin� k�ettyn�e voi ohjata markkinoita, innovaatioita ja tuotekehityst��� suuntaan - energiaa s�tett�s�aatetaan kuluttaa paljon muita luonnonvaroja. T�n vuoksi ymp�st�oja tulee tarkastella kokonaisuutena ja suhteessa tavoiteltavaan ymp�st�ilaan. Ymp�st�otuksen osasiksi on esitetty erilaisia saaste- ja j�veroja, resurssiveroa energianl�eille ja mm. joillekin metalleille, soralle ja sementille sek�uoteveroja kuten pakkaus-, kertak�t�lannoite- ja torjunta-aineveroa. Lis�i tulee poistaa subventioita ja verohelpotuksia ekologisesti huonoilta k����Kun verotuksen rakenne on oikea, voidaan sen taso v�tellen s��sopivaksi.

Ymp�st�o tukee kansantaloutta

Veroj�estelm�ulisi suunnitella niin, ett�e kannustaa ekologisesti kest��toimintaan. Tavoitteena on muuttaa k�t�ymist�markkinoita, tuotantoa ja kulutusta. Veron avulla luodaan kiihoke ekologiseen investointitoimintaan, teknologisiin innovaatioihin sek�alostusasteen nostamiseen. T� v�nt�i my�ansantalouden suhdanneherkkyytt�/p>

Teollisuuden osuus maksetuista veroista pyrkii automatisoinnin my�laskemaan. Teollisuuden automatisoituessa ja tuotteiden hinnan halventuessa tavaroiden valmistuksen merkitys my�ientitulojen tuojana v�nee. Paljonko vientituloista lopulta j�kotimaahan, jos tavara tehd� ulkomailta ostetun patentin turvin ulkomaisesta raaka-aineesta tuontienergian avulla automatisoiduissa, p�mavaltaisissa tehtaissa, jotka on rahoitettu ulkomaisella lainap�malla? Tuotteen arvonnoususta kotimaahan j�vain se osa, joka maksetaan palkkoina ty�kij�e tai joka j�voittona yrityksen mahdollisille kotimaisille omistajille. (Soininvaara 1994).

Ymp�st�o ja kilpailukyky

Ymp�st�otus tarjoaa teollisuudelle erinomaisen mahdollisuuden valmistautua tulevaisuuden markkinatilanteeseen. Yksitt�enkin maa voi toimia ymp�st�otuksen suhteen edell�vij�, koska tiukat ymp�st�ot nostavat v�nkin pidemm��ikav�ll�ilpailukyky�ahenevien ymp�st�elmien maailmassa. Ymp�st�nologia on t��etkell�opeimmin kasvava tuotannonala, johon kannattaa sijoittaa. (Weizs�er 1996).

Monet ymp�st�nologian tutkijat katsovat, ett�arhaillaan tapahtuu historiallinen muutos kohti luonnonvarojen k��ehokkuutta. Ne maat menestyv� jotka kannustavat tehokkuuteen, ja halvan energian maat j��tehottomiksi. Teknologista kehityst�oi tukea huolehtimalla markkinoilla, ett�uonnonvaratehokkuus kannattaa. (Weizs�er 1996).

Elinkeinoel�lle aikaa sopeutua

Suomalaista keskustelua verotuksesta on paljolti hallinnut runsaasti energiaa kuluttava teollisuudenosa, joka eniten hy� nykytilanteesta, energian ja luonnonvarojen alennusmyynnist�On kuitenkin huomattava, ett�erotuksen nykyrakenne ei ole neutraali ­p joitakin aloja suosiessaan verotus syrjii toisia. Monet elinkeinoel�n alat eiv�nykyisin ole kilpailukykyisi�kun ty� kallista ja energia ja luonnonvarat halpoja. Ymp�st�oista k�yss�eskustelussa se osa teollisuudesta ja elinkeinoel�st�joka hy�si verorakenteen muutoksesta, on j�yt kovin v�lle huomiolle. Verorakennetta suunniteltaessa t�yy kuitenkin luoda tulevaisuuden n�ala koko yhteiskunnalle, ei vain tietylle sektorille.

Verorakenteen muutos aiheuttaisi siirtym�eri alojen v�ll�mink�uoksi veromuutos tulee toteuttaa suunnitelmallisesti v�tellen. T��elinkeinoel�ll�n aikaa sopeutua uusiin vaatimuksiin. (Buschack 1996).

Verouudistus - kest�n kehityksen mahdollisuus

Luonnonvarojen k��ehostaminen Euroopassa on ainoa vakavasti otettava keino vaikuttaa hillitsev�i luonnonvarojen k��altavaan kasvuun kehitysmaissa. Osoittamalla, ett�enke�ohden lasketun kulutuksen ja p�t� alentaminen on teollisuusmaissa kansallinen etu, voimme uskottavasti perustella my�ehitysmaille, ett�iiden tulisi valita sama linja. Nykyisell�ulutustasollamme emme voi oikeutetusti vaatia kehitysmaita tyytym� v�mp�. Tilanne, jossa koko maailman v�t�avuttaisi t�nhetkisen l�imaisen kulutustason, olisi ymp�st��masta mahdoton. (mm. Weizs�er 1996, Spangenberg 1995, Weterings ja Opschoor 1992).

L�eet:

Buschack Willy 1996 (Confederal Secretary of ETUC, European Trade Union Confederation). Esitelm�onferenssissa Green Tax Reform, Environment and Employment. 11.1.1996, European Parliament in Brussels.

Holm Pasi, Honkapohja Seppo, Koskela Erkki 1995. Ty�syys ja ty�tajan sosiaalivakuutusmaksujen porrastaminen. Sosiaali- ja terveysministeri�ulkaisuja 1995:11.

IPCC 1995. Second Assessment Synthesis of Scientific-Technical Information Relevant to Interpreting Article 2 of the UN Framework Convention on Climate Change 1995 ­p Final Draft. IPCC Secretariat. WMO. Geneve.

Nurmi Markku 1995. Ymp�st�oilla parempaan ty�syyteen. Ymp�st�95. Ymp�st�isteri�elsinki.

Pk-yritysbarometri 2/1995. Kauppa- ja teollisuusministeri�p>

Soininvaara Osmo 1994. Hyvinvointivaltion eloonj�isoppi. WSOY.

Spangenberg Joachim H. ym. 1995. Towards Sustainable Europe. The Study prepared for Friends of the Earth Europe by the Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy (the Nord Rhine - Westphalian Science Centre).

Tasavallan Presidentin ty�syysty�m�994. Ty�myys 200 000:een. Ty�isteri�p>

UNEP Industry and Environment October - December 1994: The Factor 10 Club: A call for a sustainable economy.

Weterings R. ja Opschoor J.B. 1992. The ecocapacity as a challenge to technological development. Advisory Council for Research on Nature and Environment. Rijswijk, Netherlands.

Weizs�er Ernst Ulrich von 1996 (Director of the Wuppertal Institute for Climate, Environment and Energy, Member of the Club of Rome). Esitelm�onferenssissa Green Tax Reform, Environment and Employment. 11.1.1996, European Parliament in Brussels.

T� on taustamateriaali Kierr�sliikkeen ja Suomi 21 -kampanjan ker�� kannanottoon, jossa esitet� verotuksen painopisteen siirt�st�y�erotuksesta ymp�st�erotukseen.

Tiedustelut:

Kierr�sliike / Suomen luonnonsuojeluliitto

Suomi 21 -kampanja /Kirkon diakonia- ja yhteiskuntaty�eskus