Pullo ja t�i kilpasilla

Suomessa on maailman parhaiten toimiva palautuspulloj�estelm�Uudelleent�ett�, lasinen palautuspullo palautuu t�ett�ksi jopa 30 kertaa ja sopii lopuksi viel�uden pullon raaka-aineeksi. Alumiininen juomat�i on kertak�t�n raaka-aineen kierr�ksest�uolimatta. K��� oleellinen kysymys t�ien k�t�ottamisen kannalta on, saisivatko kertak�t�t, kierr�tt�t t�t vapautuksen kertak�t�en pakkausten lis�rosta.Lis�ro on kertak�t�en pakkausten osalta 4 mk litralta ja kertak�t�en mutta kierr�tt�en pakkausten osalta 1 mk litralta. Uudelleent�ett�t pakkaukset on vapautettu verosta. Kyseess�n siis puhtaasti ymp�st�o, jossa on tarkoitus hillit�ertak�t�/p>

Kes�ussa julkistettiin VTT:n tekem�linkaarianalyysi, jonka perusteella ymp�st�isteri p�t�my�� vai ei alumiinit�ille vapautuksen kertak�t�osta. Aiemmin kertak�t�t lasipullot ovat vapautuneet korkeammasta verosta. Tutkimus osoittaa melko kiistattomasti, ett�udelleent�ett� palautuspullo on ymp�st�annalta parempi ratkaisu. Jos uudelleent�ett�en pullojen saama verotuksellinen etumatka poistetaan ja kertak�t�t juomat�t rynniv�markkinoille, vaaraantuu palautuspullojen tulevaisuus. Ei ole realistista ajatella, ett�uomen kokoisessa maassa toimisi kannattavasti rinnakkain kaksi erilaista juomapakkausj�estelm� T�ien puolestapuhujat v�t�t, ett��n markkinaosuutta ei ole tarkoitus kasvattaa 10 % suuremmaksi. Esimerkiksi Ruotsissa kierr�tt�t alumiinit�t ovat kuitenkin syrj�t�et palautuspullon v�tt�myynniss�Toisaalta Tanska on kielt�t juomat�t ymp�st�kkoihin vedoten.

Kauppa havittelee t�iveron alennusta, jotta t�ioluen tuonti tulisi kannattavaksi. T�ien ker� sopii hyvin kaupalle, sill�itistetyt t�t menev�pieneen tilaan. Kauppa my�aluaisi t�ien kuljetukset hoitaakseen. Toinen t�ien puolestapuhuja on tietysti GWS, joka ryhtyisi valmistamaan t�ej�/p>

Verotus: ty�man k�� luonnonvarojen k�t�/h2>

Nykyisin luonnonvarojen k�t�erotetaan v�n, ty�maa paljon. Verotusrakenne suosii lyhytik�i�nopeasti j�eeksi joutuvia tuotteita, joiden valmistukseen on k�etty paljon energiaa ja luonnonvaroja, mutta v�n ty�maa. Ty�man korkean verotuksen vuoksi my�uolto- ja korjauspalvelut ovat kalliita. Kuluttajaa siis kannustetaan ostamaan huonolaatuisia, halpoja tuotteita ja hylk�� ne j�eeksi heti niiden rikkouduttua.

Kuntien ja valtion j�maksut

Kuntien perimien j�maksujen tulisi kannustaa j�eiden v�t�seen ja lajitteluun. Uudesta j�laista huolimatta kannustavia j�maksuja ei ole laajalti otettu k�t� Kierr�sliikkeen mielest�mp�st�isteri�isi muistuttaa kuntia j�lain velvoitteista.

Suomessa on monien muiden Euroopan maiden tavoin otettava k�t�valtion perim��maksu. Maksu parantaisi saatuttaja maksaa -periaatteen toteutumista tuotannossa ja kulutuksessa. Tuotto tulee k�t�olemassaolevien ymp�st�elmien ratkaisemiseen ja uusien ennaltaehk�yyn, mihin t��etkell�n k�ett�ss�ivan liian niukasti resursseja.

Maksun ker�inen on teknisesti mahdollista kunnan j�maksun perimisen yhteydess�J�eiden tuottajillekaan maksu ei olisi suuri rasitus, lis� jo peritt��kunnan j�maksuun olisi kotitalouksille keskim�in 10%. Kyselyiden perusteella kansalaiset eiv�vastusta j�maksun korotusta, jos maksun tuotto k�et� ymp�st�ilan parantamiseen. Ymp�st�isteri Haavisto ajaa esityst�altion j�verosta vuoden 1997 budjettiin 60 mk:n suuruisena.

J�eiden synnyn ehk�yn opiskelu

Kierr�sliikkeen mielest��eiden synnyn ehk�y�st�pitk�e se, ettei tiedet�mit�ahdollisuuksia eri aloilla siihen olisi. Kierr�sliikkeen mielest�mp�st�isteri�isi asettaa alakohtaisia ty�mi�ohtimaan j�eiden synnyn ehk�yn eri mahdollisuuksia. Ty�miss�iettyjen alojen asiantuntijat selvitt�iv�miten aiheen tiet�st�oisi lis� alalla ja mit�onkreettista olisi teht�ss�/p>

Tuotesuunnittelu

Tuotteet tulisi suunnitella pitk��iksi, k�t�moiksi, helposti korjattaviksi ja lopulta kierr�tt�ksi. Modulirakenne on yleens�yv�jolloin eri osat voidaan korjata tai saattaa ajan tasalle (esim. nopeamman mikroprosessorin asentaminen) erikseen. Standardoitujen komponenttien k�t�i tehd�orjaamisen kannattavammaksi. Sopivat materiaalit ja kokoamistavat (niitit/ruuvit) ovat t�eit�S��ss�uotteissa voidaan k�t�teknologiaa, joka ilmoittaa, miss�n vika tai joka est�laitteen v�ink��joka on usein rikkoontumisen syy.

Takuut

Kestotuotteille annetaan yleens�ain vuoden takuu. Useimmat s��tteet hajoavat ensimm�ena vuonna tai paljon my�min. T��euraa, ett�iiden vuoden takuun tarjoaminen tuottaisi vain v�n lis�stannuksia tuottajille. T�n j�einen virheet�oiminta osoittaisi, onko tuote tarkoitettu kest�� Kymmenen vuoden takuu s��tteille voisi vaikuttaa kuluttajaan. On t�e� ett�astuussa on tuottaja, ei myyj�jolloin t��n vaikustusta tuotteen laatuun.

Viranomaisten ty�os ja rahoitus

Kierr�sliikkeen mielest�5 % viranomaisten resursseista tulisi sijoittettaa saastumisen ennaltaehk�yyn ja j�eiden v�t�seen seuraavien kymmenen vuoden ajan, sen sijaan ett�esurssit suunnataan p�t� puhdistamiseen.

Julkiset hankinnat

Julkishallinto on suuri ostaja, joka vaikuttaa esimerkiksi uusiotuotteiden ja ymp�st� v�mm�haitallisten pesuaineiden markkinoihin. Hankintojen tarjontaa suuntaavan vaikutuksen lis�i julkishallinnolla on my�uuri esimerkkiarvo. Julkisten hankintojen arvo Suomessa on noin 60 mrd mk.